Tämä FAQ (frequently asked questions eli usein kysytyt kysymykset) on tarkoitettu aloittelijoille ja tarjotun tiedon taso on sen mukainen. Mutkia on vedetty tarkoituksellisesti suoraksi ja jossittelua ja "mutta mutta..." -ilmaisuja on vältetty, jotta merivesiakvaarioihin liittyvistä asioista olisi mahdollisimman helppoa muodostaa edes jonkinlainen käsitys jota lähteä parantamaan hakemalla tarkempaa tietoa. Tätä kirjoitettaessa on tekeillä suomenkielinen riutta-akvaario-opas, joka tultuaan julkaistuksi tarjonnee paljon tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Kielenkäyttö on myöskin suhteelisen vapaata, ettei lukijalle tulisi sellainen olo, että on lukemassa riuttaministeriön tiedotetta.
Kysymykset ja vastaukset ovat ehkä huonosti jäsennelty, ankkurit puuttuu, kaikki on enempi vähempi huonosti, mutta puututaan siihen sitten, kun sisältöä alkaa olemaan kasassa (ettei kävisi niin kuin valitettavan usein käy: viilataan jotain meta-juttuja ja itse asia jää puolitiehen – jos edes sinne). Kysymyksiä tai kysymys & vastaus -pareja voi lähettää osoitteeseen turunen@iki.fi . Kirjoittajat muistakaa: kirjoita yksinkertainen vastaus, jossa ei jaaritella vaan tarvittaessa yksinkertaistetaan käsiteltävää asiaa reilusti niin, että aloittelijakin sen ymmärtää.
Onko merivesiharrastus siistiä?
On. Erittäin siistiä. Paitsi suolaa voi löytyä vähän sieltä sun täältä.
Haluan merivesiakvaarion! Mitä kaikkea tarvitsen?
Tarvitset ainakin altaan, valaisimen, vaahdottimen, kiertovesipumpun, akvaariokäyttöön tarkoitettua merisuolaa, ominaispainomittarin ja elävää kiveä.
Jep. No mitäs muuta tarvitsen?
Sikana kaikkea pientä sälää. Kalsiumhydroksidia, ruokaa, vesitestejä,
kirjallisuutta (ja/tai Internet-yhteyden), jne... Rajana on oikeastaan
se kuinka ison, hienon ja pitkälle automatisoidun akvaarion haluat
rakentaa.
Onko merivesiharrastus kallista?
Lyhyesti:
on se ainakin paljon kalliimpaa kuin makeanveden akvaarioiden
harrastaminen. Kustannuksissa voi kuitenkin säästää tekemällä
tarvikkeita itse, ostamalla käytettyä tai tinkimällä laitteista, jotka
eivät ole pakollisia, mutta vähentävät akvaarion hoitoon tarvittavaa
työtä.
Onko merivesiakvaarion hoitaminen vaikeaa?
Ei. Mutta jos haluaa että allas näyttää vaikka tältä tai tältä, niin hommia saa kyllä paiskia ja tietoa hankkia aika tavalla.
Jotkut sanovat että pitäisi harjoitella makealla vedellä ensin...
Höpö
höpö. Akvaarion hoito ja tekniikka on niin erillaista, ettei siellä
makean veden puolella taida mitään erityistä oppimista olla. Tietysti,
jos esim. esim kalojen ruokkiminen tuntuu haasteelliselta niin mikäs
siinä... :)
Missä myydään merivesieläimiä ja -tarvikkeita?
Suomessa on ainakin kaksi kauppaa: Siniriutta ja merivesi.fi. Monet tilaavat tekniikkaa ja tarvikkeita ulkomaalaisista verkkokaupoista: Aquaristic.net, Hobbyriff, Aquapro2000, Sewatec, Seame.com, ym.
Millainen valaisin riutta-akvaariossa tulisi olla?
HQI-valaisin.
Käviskö vanha makeavesiakvaarion loisteputkivalaisin?
Ei oikein kävis.
Entäs elohopealamput (HQL)?
Nekään ei oikein käy, koska niiden tuottaman valon värilämpötila on liian alhainen.
Mutta kun noi yhdet tuolla puhuu jostain T5-putkista...
T5-putket
ovat uusia tavallisia loisteputkia pienempiä loisteputkia. Kyllä
niilläkin voi valaista koko akvaarion jos tietää mitä tekee, mutta
käytännössä HQI on se yleisin, edullisin ja käytännöllisin vaihtoehto.
Loisteputkia käytetään yleensä lisänä tuomaan sinistä valoa akvaarioon
tai valaisemaan refugiumia.
Mikä on HQI valaisin?
HQI
valaisimessa on polttimo, jonka sisään on sullottu erillaisia kaasuja.
Kun peliin tulee mukaan sähköä, alkavat kaasut tuottamaan kirkasta
valoa. HQI polttimoita saa ainakin 150W, 250W ja 400W tehoilla. Yhdessä
HQI-valaisimessa voi olla yksi tai useampi polttimo.
Kuinka tehokas valaisin pitäisi hankkia?
Niin
tehokas kuin on vain varaa. Auringon kanssa on hankala kilpailla, joten
valoa tuskin voi koskaan olla liikaa. 100-120cm pidemmässä altaassa
saisi olla jo kaksi polttimoa. 150W valaisinta ei kannata laittaa 50cm
korkeampaan altaaseen. Mutta kuten sanottu, mitä enemmän sen parempi.
Mikä on värilämpötila?
Värilämpötila
kertoo karkeasti minkä väristä valo on. Värilämpötilan yksikkö on
Kelvin (K). Mitä pienempi lukema sen "lämpimämpi" (keltainen) väri ja
mitä suurempi lukema sen "kylmempi" (valkoinen/sininen) sävy. Siis
mitä?! Mitä suurempi lämpötila, sen kylmempi väri? Juu-u. Kuulostaa
aika tollolta, mutta niin se vain on (johtuu värilämpötilan fysiikkaan
perustuvasta määritelmästä). Yleisimmät HQI-polttimoiden värilämpötilat
ovat 6500K, 10000K, 12500K ja 14000K. 6500K on selvästi keltainen,
10000K vastaa normaalia päivänvaloa (luonnon valkoinen), 12500K:n
sanotaan olevan "kylmän valkoinen" ja 14000K on jo selvästi sinertävä.
Yleensä merivesi altaissa käytetään 10000K tai korkeamman
värilämpötilan omaavia polttimoita.
Olen kuullut, että merivesiakvaario pitäisi olla kokolasiallas. Onko sen altaan tosiaankin pakko olla kokolasinen?
Ei
ole pakko olla. Kehysakvaariotakin voi käyttää, mutta silloin
alumiiniset kehykset tulisi sisäpinnoilta peittää silikonilla, jottei
suolavesi liuota kehyksistä alumiinia akvaarioveteen.
Mistä voin hankkia kokolasialtaan kaatokulmalla ja porauksilla?
Suomessa
ei jostain syystä ole kovinkaan paljon kokolasialtaiden valmistajia tai
maahantuojia. Näitä paikkoja kuitenkin ovat esim. Akvaariopaja Oy, Ritalasi Oy ja Siniriutta (mailatkaa
jos tiedätte muita). Jotkut harrastajat ovat tilanneet onnistuneesti
saksalaisista verkkokaupoista altaita, mutta toimitusajat ovat
jättäneet vähän toivomisen varaa (pahimmillaan useita kuukausia) ja
rahtikulutkin ovat yleensä aika hulppeat (n. 170€). Mikäli sinulla on
jo allas, mutta haluat siihen kaatokulman onnistuu se aika helposti kotikonsteinkin. Jotkut lasiliikkeet ovat tehneet porauksia myös valmiisiin altaisiin.
Kuinka iso allas pitäisi hankkia?
Niin
iso kuin on vain varaa. Mitä enemmän akvaariossasi on vettä, sen
helpompaa akvaarion hoito on, koska jokainen hoitotoimenpide aiheuttaa
kerralla pienemmän kokonaismuutoksen. Pienessä akvaariossa voi
vesiarvojen saaminen vakaaksi olla hankalaa ja pienikin virhe voi
aiheuttaa ison harmin.
Mikä on vaahdotin?
Vaahdotin
on laite, joka poistaa akvaariovedestä siinä killuvaa tai liuennutta
kalan kakkaa, kuollutta elämää, yms. Vaahdotin siis poistaa vedestä
kaikkea sellaista, mitä emme akvaariovedessa haluaisi olevan.
Miksi sitä vaahdotinta käytetään?
Kaikki
kuona mitä ei vaahdoteta pois on yleensä haitaksi akvaariossa. Rumat
levät riehaantuvat, korallien värit kärsivät ja sitä rataa.
Miten se vaahdotin toimii?
Yksinkertaistettuna
näin: vaahdottimen läpi menee akvaariovettä. Vaahdotin tekee sisällään
olevaan veteen niin paljon pieniä kuplia kuin se pystyy. Kuona tarttuu
kuplaan ja nousee kuplan mukana ylös. Syntynyt likainen vaahto ajautuu
vaahdottimen keräilyastiaan ja muodostaa kuvottavaa tummaa mönjää, joka
kipataan viemäriin.
No minähän laitan sitten tuollaisen vaahdottimen makean veden altaaseenkin!
No
äläpä kuitenkaan laita – ei se toimi. Jos käytät vaahdottajaa makeassa
vedessä ovat syntyvät kuplat halkaisijaltaan noin 5mm, eikä tämä riitä
vaahdon aikaansaamiseen.
Miksi kiertovesipumppuja tarvitaan merivesiakvaariossa?
Virtaava
vesi kuljettaa koralleille ruokaa ja vie samalla niiden tuottamat
jätteet pois. Lisäksi voimakas vedenkierto pitää elävät kivet puhtaina
ja estävät detritusta tukkimasta niiden pintaa.
Mikä on sumppu?
Sumpuksi
kutsutaan yleensä erillistä allasta, jonka kautta akvaarion vesi
kiertää. Sumppuun voi piilottaa kaikki rumat hilavitkuttimet pois
pilaamasta kaunista riuttamaisemaa. Yleensä sumppu piilotetaan
varsinaisen akvaarion alle, jonka vuoksi sitä kutsutaan myös
ala-altaaksi. Myös vedenvaihto onnistuu kätevästi sumpun kautta ilman
vedenpinnan muutosta pääaltaassa.
Mikä on "refu" (refugium)?
Refugium
(tai refu kuten se usein lyhennetään) on erillinen allas tai eristetty
osa altaasta (yleensä ala-altaasta), johon pieneliöitä syövät eläimet
eivät pääse. Refussa on hippiäisen, sienen tai muun ötökän hyvä
köllöttää turvassa pahalta maailmalta!
Minkä kokoinen ala-allas minun pitäisi hankkia?
Vähintään
niin iso, että saat kaiken tarvittavan tekniikan mahtumaan sinne.
Ylärajan asettaa ainoastaan tarjolla oleva tila. Mitä isompi ala-allas
on sen parempi – ala-allashan kasvattaa systeemin kokonaistilavuutta ja
muistathan mitä mieltä olimme altaan koosta?
Mikä on durso?
Durso
on keksijältään Richard Dursolta nimensä saanut putkitusratkaisu, jonka
tarkoitus on vähentää ala-altaaseen valuvan veden aiheuttamaa
meluhaittaa. Ilman dursoa putken päästä, josta vesi valuu alas, kuuluu
voimakasta lorinaa ja "hörppimistä". Durso poistaa nämä äänet, koska
sen rakenteen ansiosta putken pää on veden pinnan alapuolella.
Tarkempaa tietoa dursosta ja sen rakenteesta löydät keksijän omilta
sivuilta täältä.
Mikä on streami?
Streami
on Tunzen valmistama kiertovesipumppu (Tunze Stream). Streami poikkeaa
perinteisistä pumpuista siten, että siinä on impellerin tilalla
propelli (siis sellainen ihan tavallinen potkuri). Tämän vuoksi streami
on hyvä luomaan virtauksia vesimassan sisälle, mutta ei sovi
pumppaamaan vettä paikasta toisen. Lisäksi streamin tuottama virtaus
jakautuu laajalle alueelle eikä ole niin raju ja pienelle alalle
keskittyvä kuin vastaava tavallinen pumppu.
Miksei merivesialtaissa ole kansilaseja?
Koska
kansilasit suodattaisivat koralleille niin kallisarvoista valoa.
Lisäksi suuri veden haihtuvuus mahdollistaa kalkin lisäämisen kalkkivetenä.
Mikä on kaatokulma?
Kaatokulma
on altaasta eristetty vesitiivis osa johon kaatokulman yli valuva vesi
menee. Kaatokulman reuna on aina hieman matalemmalla kuin itse altaan
reuna. Kaatokulman sisässä on reikä, josta vesi johdetaan putkella
ala-altaaseen. Kaatokulman ympärille liimataan yleensä muovinen kampa,
joka päästää veden lävitseen, mutta estää kaloja joutumasta
kaatokulmaan. Kaatokulma tunnetaan myös nimellä "ylivuoto", joka on
ehkä kuvaavampi nimi mikäli ko. osa ei varsinaisesti sijaitse altaan
kulmassa. Mikäli altaassa ei ole reikää, voidaan vesi johtaa pois
pääaltaasta ylivuotolaatikon avulla.
Mitenkä se vesi saadaan kiertämään ala-altaassa?
Helposti.
Kun ala-altaasta pumpataan vettä takaisin pääaltaaseen, joutuu kaikki
"liika" vesi kaatokulmaan tai ylivuotolaatikkoon, josta se valuu
takaisin ala-altaaseen. Näin tarvitaan ainoastaan yksi pumppu, joka
pumppaa vettä ala-altaasta pääaltaaseen – painovoima hoitaa loput.
Pääaltaan pinta on jatkuvasti kaatokulman laidan kohdalla ja kun
pääaltaaseen pumpataan litra vettä, valuu kaatokulmaan automaattisesti
litra vettä, joka puolestaan valuu yhtä automaattisesti takaisin
ala-altaaseen. Nerokasta! [tähän tulee kuva/animaatio joka kertoo
enemmän kuin tuhat sanaa]
Mikä on ylivuotolaatikko?
Ylivuotolaatikko
on kapistus, jolla vesi saadaan virtaamaan pääaltaan laidan yli
ala-altaaseen. Ylivuotolaatikko koostuu kahdesta laatikosta, jotka on
yhdistetty ilmatiiviillä rakenteella. Toinen laatikoista on
korkeammalla toiseen nähden ja se sijoitetaan altaan sisäpuolelle.
Altaan sisäpuolella oleva laatikko toimii kuten kaatokulma.
Jotta vesi virtaisi altaan sisällä olevasta laatikosta altaan
ulkopuolella sijaitsevaan laatikkoon täytyy laatikoiden välille saada
aikaan lappo. Tämä tapahtuu imemällä ilma pois laatikoita yhdistävästä
rakenteesta, jonka jälkeen rakenne täyttyy vedellä ja lappo käynnistyy.
Imeminen hoidetaan joko manuaalisesti esim. isolla lääkeruutalla tai
paluupumppuun kytketyllä diffuusorilla. Kun lappo on käynnistynyt,
johdetaan altaan ulkopuolella olevaan laatikkoon valuva vesi putkella
ala-altaaseen.
Millaista putkea pitäisi käyttää altaiden välillä?
PVC-U putkea. Putkea ja osia saa Suomesta ainakin Fluorotech:lta, Aquanova:lta ja joistakin Etola
-ketjun liikkeistä. Isoimmista kaupungeista varmasti löytyy muitakin
liikkeitä. Ainakin Aquanova toimittaa yksityisille postiennakolla.
Mikä on pinnantasaaja?
Akvaariosta
haihtuu jatkuvasti vettä. Suola ei kuitenkaan haihdu, joten jotta
suolatasapaino pysyisi kunnossa eikä akvaario kuivaisi tyhjiin, täytyy
akvaarioon lisätä makeaa vettä. Pinnantasaaja on laite, joka tarkkailee
veden pinnan korkeutta ja pumppaa akvaarioon tarvittaessa makeaa vettä.
Pinnantasaaja voi pumpata myös valmista kalkkivettä. Pinnantasaaja on mukavuuslaite eli sen hankkiminen ei ole pakollista – veden lisäämisen voi hoitaa itsekin.
Mikä on kalkkireaktori?
Kalkkireaktori
on laite, joka toimiessaan lisää veden kalsium-pitoisuutta ja
alkaliniteettia (kH). Kalkkireaktorissa on sisällä korallimurskaa,
jonka läpi akvaariovettä kierrätetään. Kiertoon lisätään
hiilidioksidia, jolloin korallimurska hiljalleen liukenee ja veden
kalsium-pitoisuus ja alkaliniteetti kasvavat. Kalkkireaktorin
hankkiminen ei ole pakollista.
Mikä on kalkkivesisekoitin?
Kalkkivesisekoitin
on laite, jonka sisällä on kalsiumhydroksidia ja johonka ohjataan
pinnantasaajalta tuleva korvausvesi. Sekoitin hämmentää hydroksidia
jatkuvalla syötöllä ja sekoittimesta tulee ulos kalkkivettä. Kalkkivesisekoitin ja pinnantasaaja yhdessä säästävät siis sinulta kalkkiveden valmistamisen ja tiputtamisen vaivan.
Mikä on RO-laite?
RO-laitetta
eli käänteisosmoosilaitetta käytetään akvaariokäytössä vesijohtoveden
puhdistamiseen. RO-laitteella valmistettua vettä tarkoitettaessa
puhutaan yleensä usein joko RO-vedestä tai käänteisosmoosivedestä. Käänteisosmoosi for dummies.
Mikä on RO/DI-laite?
RO/DI-laite on RO-laite, jonka perään on kytketty ioninvaihdin
(DI)-patruuna. DI-patruuna poistaa vedestä ioneja, jotka ovat päässeet
RO-vaiheen läpi. RO/DI-laitteella saadaan siis vielä hieman
RO-laitteella valmistettua vettä puhtaampaa vettä. RO/DI-laitteella
valmistettua vettä tarkoitettaessa puhutaan yleensä RODI-vedestä.
Voinko käyttää kaupan merisuolaa?
Et voi. Ruokasuolasta puuttuu eliöille tärkeitä aineita, joita merivedessä on.
Miten merivettä tehdään?
Merivettä
tehdään sekoittamalla makeaan veteen jotakin akvaariokäyttön
tarkoitettua suolaseosta. Tulos kipataan akvaarioon. Suolaa ei tule koskaan kaataa suoraan akvaarioon, jossa on eläimiä tai eläviä kiviä.
Mistä tiedän, että suolaa on tarpeeksi?
Annostuksen
voi aluksi arvioida karkeasti, jonka jälkeen veden suolapitoisuus
mitataan ominaispainomittarilla tai muulla välineellä ja korjataan joko
laittamalla veteen lisää suolaa tai makeaa vettä.
Voinko käyttää vesijohtovettä?
Kyllä
voit tietyin varauksin. Vesijohtovesi saattaa kuitenkin sisältää
kaikenlaisia epäpuhtauksia ja ravinteita, jotka ovat haitallisia
merivesiakvaariossa.
Miksi veden kH- ja Ca-arvot ovat niin tärkeitä?
Kivikorallit,
kalkkilevä ja muut riutta-akvaarion eliöt tarvitsevat kH:ta (siis
karbonaatteja) ja kalsiumia rakennusaineeksi. Jos haluat, että
kivikorallisi kasvavat ja että kivesi peittyvät kauniiseen
kalkkilevään, täytyy sinun jatkuvasti ylläpitää veden kH- ja Ca-arvoja.
Mitä on kalkkivesi, miten sitä tehdään ja mihin sitä käytetään?
Kalkkivesi (tai kalkwasser)
on vettä, jossa on niin paljon kalsiumia ja alkaliniteettia (kH) niin
paljon kuin veteen liukenee. Kalkkiveden avulla on helppo ylläpitää
veden kH- ja Ca-arvoja juuri oikeassa suhteessa. Kalkkivettä voit
valmistaa helposti manuaalisesti tai kalkkivesisekoittimen
avulla. Käsin homma hoituu siten, että annostelet vaikkapa limsapulloon
kalsiumhydroksidia ja makeaa vettä. Ravista pulloa niin voimakkaasti
että hydroksidi sekoittuu veteen. Anna liukenemattoman hydroksidin
valua rauhassa pullon pohjalle ja kaada kirkas neste varovasti toiseen
astiaan. Lisää kalkkivesi altaaseen hitaasti.
Mitä on elävä kivi?
Elävä kivi on vaahdottimen
ohella parhaita juttuja merivesiakvaariossa. Elävä kivi on palanen ihka
oikeaa koralliriuttaa! Elävä kivi on kalkkikiveä, joka on sisältä päin
täynnä pieniä reikiä ja käytäviä. Elävää kiveä sinällään on joskus
kuolleen korallin rankaa, mutta koska sen mukana siirtyy altaaseen niin
paljon elävää elämää, kutsutaan sitä eläväksi kiveksi. Elävä
kivi kuljetetaan kaukomailta lentokoneella kauppiaallesi
styrox-laatikoissa, jotka pitävät kivet kosteina ja lämpiminä. Näin
pyritään pitämään mahdollisimman paljon eliöitä hengissä ja saamaan ne
turvallisesti kauppiaan akvaarioon, jossa ne voivat edes hieman
huokaista helpotuksesta. Elävä kivi maksaa Suomessa uutena yleensä n.
15-20€ / kg.
Mitä iloa siitä elävästä kivestä on?
Elävä
kivi toimii äärimmäisen luonnollisena ja kauniina sisustuksena
akvaariolle, tarjoaa kodin ja piilopaikkoja akvaarion asukkaille, tuo
mukanaan jos jonkinlaisia liftareita ja toimii biologisena
suodattimena.
Kuinka se elävä kivi toimii suodattimena?
Koska
elävä kivi on niin huokoista tarjoaa se laajan kasvupinta-alan
bakteereille. Nämä bakteerit hajoittavat syömätöntä ruokaa, kalan
jätöksiä yms. mitä vaahdottaja ei ehdi nappaamaan. Kivien sisempiin
osiin muodostuu hapettomia vyöhykkeitä, joissa tapahtuu denitrifikaatiota.
Mikä on liftari?
Liftari
on elävän kiven mukana akvaarioon päässyt eliö. Yleensä elävien kivien
mukana tulee laaja kirjo erillaisia matoja, etanoita, kotiloita, pieniä
rapuja, koralleja, sieniä, yms. Silloin tällöin mukaan eksyy aika
uskomattomia tapauksia. Eräs suomalainen harrastaja sai kivien mukana
mureenan! Liftareita saattaa pullahdella esiin kivistä vielä vuodenkin
päästä kivien hankkimisesta.
Paljonko minun pitäisi hankkia elävää kiveä?
10-20%
altaan tilavuudesta. 100 litraa vettä – 10-20kg elävää kiveä. Huomaa,
että tämä pätee vain jos laitat akvaarion täpötäyteen elämää. Voit
aivan hyvin laittaa 500 litran akvaarioon 10kg elävää kiveä ja kuormittaa akvaariota kuin se olisi 100 litrainen. Muistathan mitä akvaarion koosta puhuttiin?
Mitä tarkoittaa akvaarion kuormittaminen?
Kun
ruokit akvaariosi eläimiä, kuormitat akvaariotasi. Mitä enemmän sinulla
on eläimiä (siis muitakin kuin kaloja vaikka ne ovatkin sottapyttyjä),
sitä enemmän sinun pitää ruokkia. Mitä enemmän ruokit, sitä enemmän
sinun pitää vaahdottaa ja järjestää biologista suodatusta.
Mitä tarkoittaa denitrifikaatio?
Merivesiakvaariossa
on paikkoja, joissa ei ole happea laisinkaan. Näillä alueilla asustaa
anaeroobisia bakteereita, jotka hallitsevat tempun nimeltä
denitrifikaatio. Nämä bakteerit hengittävät syödessään (pitäähän
sinunkin hengittää syömisen lisäksi, että pysyisit elävien kirjoissa!)
nitraattia (NO3). Jos asiaa vähän yksinkertaistaa, niin
denitrifikaatiobakteerit "varastavat" (siis hengittävät) nitraatista
hapen ja jäljelle jäänyt typpi liukenee veteen ja vapautuu huoneilmaan.
Aika hienoa!
Mikä on DSB?
DSB on lyhenne sanoista Deep Sand Bed eli syvä hiekkapeti. DSB:n ideana
on luoda mahdollisimman laajoja anaeroobisia vyöhykkeitä, joissa
tapahtuu denitrifikaatiota.
Toimiva DSB kuhisee matoja yms. pieneliöitä, jotka kuljettavat ruokaa
pinnalta anaeroobisille bakteereille. Madot siis syövät ylemmistä
kerroksista kaikenlaista ja anaeroobiset bakteerit pääsevät
herkuttelemaan sillä tavaralla, mitä tulee ulos madon toisesta päästä.
Kuinka syvä sitten on DSB? Mitään tarkkaa rajaa ei ole, mutta yleinen
mielipide lienee jossakin 7 ja 10 cm välimaastossa.
Mitä tarkoittaa bliitsaaminen?
Bliitsaaminen (eng. bleaching)
tarkoittaa tapahtumaa, jossa korallin symbioosilevät kuolevat tai
vähenevät merkittävästi. Tämä saa aikaan sen, että kudos menettää
vaaleanruskean värinsä ja muuttuu valkoiseksi tai hyvin vaaleaksi.
Yleensä bliitsaamisen aiheuttaa veden yli 30C asteen lämpötila tai
jokin koralleille haitallinen aine akvaariovedessä.
Millaisia eläimiä voin laittaa merivesiakvaarioon?
Vaikka
mitä! Parasta merivesiharrastuksessa on monipuolinen eliöstö: kaloja,
koralleja, sieniä, merivuokkoja, meritähtiä, katkarapuja, taskurapuja,
hummereita, simpukoita, matoja, jne...
Kuinka monta senttiä kalaa voin laittaa xxx litraiseen akvaarioon?
Kaikki
laskusäännöt ovat vähän huonoja, koska ne eivät yleensä toimi. Käytä
järkeä, suunnittele etukäteen ja kysy kokeneemmilta neuvoja...
Kuinka kalkkivesi tulisi lisätä akvaarioon?
Hiljalleen
tiputtamalla. Jos joku tuttusi sattuu työskentelemään
terveydenhuoltoalalla, voit kysäistä josko hän voisi hankkia sinulle
tippaletkun (joskus joku avaa paketin vahingossa tai pakkaus on
rikkoutunut jolloin hyvä tippaletku lentäisi muutoin roskiin). Tippoja
saat kyllä aikaiseksi kotikonsteinkin vaikkapa vetämällä silikoni- tai
PVC-letkua solmuun tai kuristamalla sitä jollain muulla tapaa.
Mitä vesitestejä minun pitäisi hankkia?
Ainakin
kH-, kalsium- ja nitraattitesti olisi hyvä olla olemassa. Myös
fosfaatti-, pH- sekä magnesiumtestit ovat hyödyllisiä. Mikäli rahaa ja
innostusta riittää voit niin halutessasi seurata myös akvaarion jodi,
strontium, ym. arvoja.
Mikä on sopiva lämpötila merivesiakvaariolle?
Suurin
piirtein karkeasti ottaen 25-29C astetta. Ei kuitenkaan 30C tai yli,
koska niillä nurkilla alkavat korallien symbioosilevät menehtyä ja
korallit bliitsaavat. Joidenkin
lähteiden mukaan korkeahko lämpötila nopeuttaa korallien kalkkirangan
muodostusta. 30C asteen nurkilla keikkuminen kuitenkin lisää riskiä,
että jonkin ongelmatilanteen sattuessa (esim. hajonnut tuuletin) allas
ns. keittää eli ylittää tuon kriittisen rajan, jonka jälkeen
symbioosilevät alkavat siirtyä ajasta ikuisuuteen.
Mistä saan tarkempaa lisätietoa?
Nettilehtiä: Reefkeeping (Etenkin artikkelien ryhmittely aiheryhmittäin voi osoittautua käteväksi. Joitakin Reefkeeping:n artikkeleita on myös suomennettu.), Advanced Aquarist Online, Conscientious Aquarist.
Keskustelupalstoja: Aqua-web, Reefcentral
IRC: #merivesi