Tämä FAQ (frequently asked questions eli usein kysytyt kysymykset) on tarkoitettu aloittelijoille ja tarjotun tiedon taso on sen mukainen. Mutkia on vedetty tarkoituksellisesti suoraksi ja jossittelua ja "mutta mutta..." -ilmaisuja on vältetty, jotta merivesiakvaarioihin liittyvistä asioista olisi mahdollisimman helppoa muodostaa edes jonkinlainen käsitys jota lähteä parantamaan hakemalla tarkempaa tietoa. Tätä kirjoitettaessa on tekeillä suomenkielinen riutta-akvaario-opas, joka tultuaan julkaistuksi tarjonnee paljon tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. Kielenkäyttö on myöskin suhteelisen vapaata, ettei lukijalle tulisi sellainen olo, että on lukemassa riuttaministeriön tiedotetta.
Kysymykset ja vastaukset ovat ehkä huonosti jäsennelty, ankkurit puuttuu, kaikki on enempi vähempi huonosti, mutta puututaan siihen sitten, kun sisältöä alkaa olemaan kasassa (ettei kävisi niin kuin valitettavan usein käy: viilataan jotain meta-juttuja ja itse asia jää puolitiehen – jos edes sinne). Kysymyksiä tai kysymys & vastaus -pareja voi lähettää osoitteeseen turunen@iki.fi . Kirjoittajat muistakaa: kirjoita yksinkertainen vastaus, jossa ei jaaritella vaan tarvittaessa yksinkertaistetaan käsiteltävää asiaa reilusti niin, että aloittelijakin sen ymmärtää.
Onko merivesiharrastus siistiä?
On. Erittäin siistiä. Paitsi suolaa voi löytyä vähän sieltä sun täältä.
Haluan merivesiakvaarion! Mitä kaikkea tarvitsen?
Tarvitset ainakin altaan, valaisimen, vaahdottimen, kiertovesipumpun, akvaariokäyttöön tarkoitettua merisuolaa, ominaispainomittarin ja elävää kiveä.
Jep. No mitäs muuta tarvitsen?
Sikana kaikkea pientä sälää. Kalsiumhydroksidia, ruokaa, vesitestejä, kirjallisuutta (ja/tai Internet-yhteyden), jne... Rajana on oikeastaan se kuinka ison, hienon ja pitkälle automatisoidun akvaarion haluat rakentaa.
Onko merivesiharrastus kallista?
Lyhyesti: on se ainakin paljon kalliimpaa kuin makeanveden akvaarioiden harrastaminen. Kustannuksissa voi kuitenkin säästää tekemällä tarvikkeita itse, ostamalla käytettyä tai tinkimällä laitteista, jotka eivät ole pakollisia, mutta vähentävät akvaarion hoitoon tarvittavaa työtä.
Onko merivesiakvaarion hoitaminen vaikeaa?
Ei. Mutta jos haluaa että allas näyttää vaikka tältä tai tältä, niin hommia saa kyllä paiskia ja tietoa hankkia aika tavalla.
Jotkut sanovat että pitäisi harjoitella makealla vedellä ensin...
Höpö höpö. Akvaarion hoito ja tekniikka on niin erillaista, ettei siellä makean veden puolella taida mitään erityistä oppimista olla. Tietysti, jos esim. esim kalojen ruokkiminen tuntuu haasteelliselta niin mikäs siinä... :)
Missä myydään merivesieläimiä ja -tarvikkeita?
Suomessa on ainakin kaksi kauppaa: Siniriutta ja merivesi.fi. Monet tilaavat tekniikkaa ja tarvikkeita ulkomaalaisista verkkokaupoista: Aquaristic.net, Hobbyriff, Aquapro2000, Sewatec, Seame.com, ym.
Millainen valaisin riutta-akvaariossa tulisi olla?
HQI-valaisin.
Käviskö vanha makeavesiakvaarion loisteputkivalaisin?
Ei oikein kävis.
Entäs elohopealamput (HQL)?
Nekään ei oikein käy, koska niiden tuottaman valon värilämpötila on liian alhainen.
Mutta kun noi yhdet tuolla puhuu jostain T5-putkista...
T5-putket ovat uusia tavallisia loisteputkia pienempiä loisteputkia. Kyllä niilläkin voi valaista koko akvaarion jos tietää mitä tekee, mutta käytännössä HQI on se yleisin, edullisin ja käytännöllisin vaihtoehto. Loisteputkia käytetään yleensä lisänä tuomaan sinistä valoa akvaarioon tai valaisemaan refugiumia.
Mikä on HQI valaisin?
HQI valaisimessa on polttimo, jonka sisään on sullottu erillaisia kaasuja. Kun peliin tulee mukaan sähköä, alkavat kaasut tuottamaan kirkasta valoa. HQI polttimoita saa ainakin 150W, 250W ja 400W tehoilla. Yhdessä HQI-valaisimessa voi olla yksi tai useampi polttimo.
Kuinka tehokas valaisin pitäisi hankkia?
Niin tehokas kuin on vain varaa. Auringon kanssa on hankala kilpailla, joten valoa tuskin voi koskaan olla liikaa. 100-120cm pidemmässä altaassa saisi olla jo kaksi polttimoa. 150W valaisinta ei kannata laittaa 50cm korkeampaan altaaseen. Mutta kuten sanottu, mitä enemmän sen parempi.
Mikä on värilämpötila?
Värilämpötila kertoo karkeasti minkä väristä valo on. Värilämpötilan yksikkö on Kelvin (K). Mitä pienempi lukema sen "lämpimämpi" (keltainen) väri ja mitä suurempi lukema sen "kylmempi" (valkoinen/sininen) sävy. Siis mitä?! Mitä suurempi lämpötila, sen kylmempi väri? Juu-u. Kuulostaa aika tollolta, mutta niin se vain on (johtuu värilämpötilan fysiikkaan perustuvasta määritelmästä). Yleisimmät HQI-polttimoiden värilämpötilat ovat 6500K, 10000K, 12500K ja 14000K. 6500K on selvästi keltainen, 10000K vastaa normaalia päivänvaloa (luonnon valkoinen), 12500K:n sanotaan olevan "kylmän valkoinen" ja 14000K on jo selvästi sinertävä. Yleensä merivesi altaissa käytetään 10000K tai korkeamman värilämpötilan omaavia polttimoita.
Olen kuullut, että merivesiakvaario pitäisi olla kokolasiallas. Onko sen altaan tosiaankin pakko olla kokolasinen?
Ei ole pakko olla. Kehysakvaariotakin voi käyttää, mutta silloin alumiiniset kehykset tulisi sisäpinnoilta peittää silikonilla, jottei suolavesi liuota kehyksistä alumiinia akvaarioveteen.
Mistä voin hankkia kokolasialtaan kaatokulmalla ja porauksilla?
Suomessa ei jostain syystä ole kovinkaan paljon kokolasialtaiden valmistajia tai maahantuojia. Näitä paikkoja kuitenkin ovat esim. Akvaariopaja Oy, Ritalasi Oy ja Siniriutta (mailatkaa jos tiedätte muita). Jotkut harrastajat ovat tilanneet onnistuneesti saksalaisista verkkokaupoista altaita, mutta toimitusajat ovat jättäneet vähän toivomisen varaa (pahimmillaan useita kuukausia) ja rahtikulutkin ovat yleensä aika hulppeat (n. 170€). Mikäli sinulla on jo allas, mutta haluat siihen kaatokulman onnistuu se aika helposti kotikonsteinkin. Jotkut lasiliikkeet ovat tehneet porauksia myös valmiisiin altaisiin.
Kuinka iso allas pitäisi hankkia?
Niin iso kuin on vain varaa. Mitä enemmän akvaariossasi on vettä, sen helpompaa akvaarion hoito on, koska jokainen hoitotoimenpide aiheuttaa kerralla pienemmän kokonaismuutoksen. Pienessä akvaariossa voi vesiarvojen saaminen vakaaksi olla hankalaa ja pienikin virhe voi aiheuttaa ison harmin.
Mikä on vaahdotin?
Vaahdotin on laite, joka poistaa akvaariovedestä siinä killuvaa tai liuennutta kalan kakkaa, kuollutta elämää, yms. Vaahdotin siis poistaa vedestä kaikkea sellaista, mitä emme akvaariovedessa haluaisi olevan.
Miksi sitä vaahdotinta käytetään?
Kaikki kuona mitä ei vaahdoteta pois on yleensä haitaksi akvaariossa. Rumat levät riehaantuvat, korallien värit kärsivät ja sitä rataa.
Miten se vaahdotin toimii?
Yksinkertaistettuna näin: vaahdottimen läpi menee akvaariovettä. Vaahdotin tekee sisällään olevaan veteen niin paljon pieniä kuplia kuin se pystyy. Kuona tarttuu kuplaan ja nousee kuplan mukana ylös. Syntynyt likainen vaahto ajautuu vaahdottimen keräilyastiaan ja muodostaa kuvottavaa tummaa mönjää, joka kipataan viemäriin.
No minähän laitan sitten tuollaisen vaahdottimen makean veden altaaseenkin!
No äläpä kuitenkaan laita – ei se toimi. Jos käytät vaahdottajaa makeassa vedessä ovat syntyvät kuplat halkaisijaltaan noin 5mm, eikä tämä riitä vaahdon aikaansaamiseen.
Miksi kiertovesipumppuja tarvitaan merivesiakvaariossa?
Virtaava vesi kuljettaa koralleille ruokaa ja vie samalla niiden tuottamat jätteet pois. Lisäksi voimakas vedenkierto pitää elävät kivet puhtaina ja estävät detritusta tukkimasta niiden pintaa.
Mikä on sumppu?
Sumpuksi kutsutaan yleensä erillistä allasta, jonka kautta akvaarion vesi kiertää. Sumppuun voi piilottaa kaikki rumat hilavitkuttimet pois pilaamasta kaunista riuttamaisemaa. Yleensä sumppu piilotetaan varsinaisen akvaarion alle, jonka vuoksi sitä kutsutaan myös ala-altaaksi. Myös vedenvaihto onnistuu kätevästi sumpun kautta ilman vedenpinnan muutosta pääaltaassa.
Mikä on "refu" (refugium)?
Refugium (tai refu kuten se usein lyhennetään) on erillinen allas tai eristetty osa altaasta (yleensä ala-altaasta), johon pieneliöitä syövät eläimet eivät pääse. Refussa on hippiäisen, sienen tai muun ötökän hyvä köllöttää turvassa pahalta maailmalta!
Minkä kokoinen ala-allas minun pitäisi hankkia?
Vähintään niin iso, että saat kaiken tarvittavan tekniikan mahtumaan sinne. Ylärajan asettaa ainoastaan tarjolla oleva tila. Mitä isompi ala-allas on sen parempi – ala-allashan kasvattaa systeemin kokonaistilavuutta ja muistathan mitä mieltä olimme altaan koosta?
Mikä on durso?
Durso on keksijältään Richard Dursolta nimensä saanut putkitusratkaisu, jonka tarkoitus on vähentää ala-altaaseen valuvan veden aiheuttamaa meluhaittaa. Ilman dursoa putken päästä, josta vesi valuu alas, kuuluu voimakasta lorinaa ja "hörppimistä". Durso poistaa nämä äänet, koska sen rakenteen ansiosta putken pää on veden pinnan alapuolella. Tarkempaa tietoa dursosta ja sen rakenteesta löydät keksijän omilta sivuilta täältä.
Mikä on streami?
Streami on Tunzen valmistama kiertovesipumppu (Tunze Stream). Streami poikkeaa perinteisistä pumpuista siten, että siinä on impellerin tilalla propelli (siis sellainen ihan tavallinen potkuri). Tämän vuoksi streami on hyvä luomaan virtauksia vesimassan sisälle, mutta ei sovi pumppaamaan vettä paikasta toisen. Lisäksi streamin tuottama virtaus jakautuu laajalle alueelle eikä ole niin raju ja pienelle alalle keskittyvä kuin vastaava tavallinen pumppu.
Miksei merivesialtaissa ole kansilaseja?
Koska kansilasit suodattaisivat koralleille niin kallisarvoista valoa. Lisäksi suuri veden haihtuvuus mahdollistaa kalkin lisäämisen kalkkivetenä.
Mikä on kaatokulma?
Kaatokulma on altaasta eristetty vesitiivis osa johon kaatokulman yli valuva vesi menee. Kaatokulman reuna on aina hieman matalemmalla kuin itse altaan reuna. Kaatokulman sisässä on reikä, josta vesi johdetaan putkella ala-altaaseen. Kaatokulman ympärille liimataan yleensä muovinen kampa, joka päästää veden lävitseen, mutta estää kaloja joutumasta kaatokulmaan. Kaatokulma tunnetaan myös nimellä "ylivuoto", joka on ehkä kuvaavampi nimi mikäli ko. osa ei varsinaisesti sijaitse altaan kulmassa. Mikäli altaassa ei ole reikää, voidaan vesi johtaa pois pääaltaasta ylivuotolaatikon avulla.
Mitenkä se vesi saadaan kiertämään ala-altaassa?
Helposti. Kun ala-altaasta pumpataan vettä takaisin pääaltaaseen, joutuu kaikki "liika" vesi kaatokulmaan tai ylivuotolaatikkoon, josta se valuu takaisin ala-altaaseen. Näin tarvitaan ainoastaan yksi pumppu, joka pumppaa vettä ala-altaasta pääaltaaseen – painovoima hoitaa loput. Pääaltaan pinta on jatkuvasti kaatokulman laidan kohdalla ja kun pääaltaaseen pumpataan litra vettä, valuu kaatokulmaan automaattisesti litra vettä, joka puolestaan valuu yhtä automaattisesti takaisin ala-altaaseen. Nerokasta! [tähän tulee kuva/animaatio joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa]
Mikä on ylivuotolaatikko?
Ylivuotolaatikko on kapistus, jolla vesi saadaan virtaamaan pääaltaan laidan yli ala-altaaseen. Ylivuotolaatikko koostuu kahdesta laatikosta, jotka on yhdistetty ilmatiiviillä rakenteella. Toinen laatikoista on korkeammalla toiseen nähden ja se sijoitetaan altaan sisäpuolelle. Altaan sisäpuolella oleva laatikko toimii kuten kaatokulma. Jotta vesi virtaisi altaan sisällä olevasta laatikosta altaan ulkopuolella sijaitsevaan laatikkoon täytyy laatikoiden välille saada aikaan lappo. Tämä tapahtuu imemällä ilma pois laatikoita yhdistävästä rakenteesta, jonka jälkeen rakenne täyttyy vedellä ja lappo käynnistyy. Imeminen hoidetaan joko manuaalisesti esim. isolla lääkeruutalla tai paluupumppuun kytketyllä diffuusorilla. Kun lappo on käynnistynyt, johdetaan altaan ulkopuolella olevaan laatikkoon valuva vesi putkella ala-altaaseen.
Millaista putkea pitäisi käyttää altaiden välillä?
PVC-U putkea. Putkea ja osia saa Suomesta ainakin Fluorotech:lta, Aquanova:lta ja joistakin Etola -ketjun liikkeistä. Isoimmista kaupungeista varmasti löytyy muitakin liikkeitä. Ainakin Aquanova toimittaa yksityisille postiennakolla.
Mikä on pinnantasaaja?
Akvaariosta haihtuu jatkuvasti vettä. Suola ei kuitenkaan haihdu, joten jotta suolatasapaino pysyisi kunnossa eikä akvaario kuivaisi tyhjiin, täytyy akvaarioon lisätä makeaa vettä. Pinnantasaaja on laite, joka tarkkailee veden pinnan korkeutta ja pumppaa akvaarioon tarvittaessa makeaa vettä. Pinnantasaaja voi pumpata myös valmista kalkkivettä. Pinnantasaaja on mukavuuslaite eli sen hankkiminen ei ole pakollista – veden lisäämisen voi hoitaa itsekin.
Mikä on kalkkireaktori?
Kalkkireaktori on laite, joka toimiessaan lisää veden kalsium-pitoisuutta ja alkaliniteettia (kH). Kalkkireaktorissa on sisällä korallimurskaa, jonka läpi akvaariovettä kierrätetään. Kiertoon lisätään hiilidioksidia, jolloin korallimurska hiljalleen liukenee ja veden kalsium-pitoisuus ja alkaliniteetti kasvavat. Kalkkireaktorin hankkiminen ei ole pakollista.
Mikä on kalkkivesisekoitin?
Kalkkivesisekoitin on laite, jonka sisällä on kalsiumhydroksidia ja johonka ohjataan pinnantasaajalta tuleva korvausvesi. Sekoitin hämmentää hydroksidia jatkuvalla syötöllä ja sekoittimesta tulee ulos kalkkivettä. Kalkkivesisekoitin ja pinnantasaaja yhdessä säästävät siis sinulta kalkkiveden valmistamisen ja tiputtamisen vaivan.
Mikä on RO-laite?
RO-laitetta eli käänteisosmoosilaitetta käytetään akvaariokäytössä vesijohtoveden puhdistamiseen. RO-laitteella valmistettua vettä tarkoitettaessa puhutaan yleensä usein joko RO-vedestä tai käänteisosmoosivedestä. Käänteisosmoosi for dummies.
Mikä on RO/DI-laite?
RO/DI-laite on RO-laite, jonka perään on kytketty ioninvaihdin (DI)-patruuna. DI-patruuna poistaa vedestä ioneja, jotka ovat päässeet RO-vaiheen läpi. RO/DI-laitteella saadaan siis vielä hieman RO-laitteella valmistettua vettä puhtaampaa vettä. RO/DI-laitteella valmistettua vettä tarkoitettaessa puhutaan yleensä RODI-vedestä.
Voinko käyttää kaupan merisuolaa?
Et voi. Ruokasuolasta puuttuu eliöille tärkeitä aineita, joita merivedessä on.
Miten merivettä tehdään?
Merivettä tehdään sekoittamalla makeaan veteen jotakin akvaariokäyttön tarkoitettua suolaseosta. Tulos kipataan akvaarioon. Suolaa ei tule koskaan kaataa suoraan akvaarioon, jossa on eläimiä tai eläviä kiviä.
Mistä tiedän, että suolaa on tarpeeksi?
Annostuksen voi aluksi arvioida karkeasti, jonka jälkeen veden suolapitoisuus mitataan ominaispainomittarilla tai muulla välineellä ja korjataan joko laittamalla veteen lisää suolaa tai makeaa vettä.
Voinko käyttää vesijohtovettä?
Kyllä voit tietyin varauksin. Vesijohtovesi saattaa kuitenkin sisältää kaikenlaisia epäpuhtauksia ja ravinteita, jotka ovat haitallisia merivesiakvaariossa.
Miksi veden kH- ja Ca-arvot ovat niin tärkeitä?
Kivikorallit, kalkkilevä ja muut riutta-akvaarion eliöt tarvitsevat kH:ta (siis karbonaatteja) ja kalsiumia rakennusaineeksi. Jos haluat, että kivikorallisi kasvavat ja että kivesi peittyvät kauniiseen kalkkilevään, täytyy sinun jatkuvasti ylläpitää veden kH- ja Ca-arvoja.
Mitä on kalkkivesi, miten sitä tehdään ja mihin sitä käytetään?
Kalkkivesi (tai kalkwasser) on vettä, jossa on niin paljon kalsiumia ja alkaliniteettia (kH) niin paljon kuin veteen liukenee. Kalkkiveden avulla on helppo ylläpitää veden kH- ja Ca-arvoja juuri oikeassa suhteessa. Kalkkivettä voit valmistaa helposti manuaalisesti tai kalkkivesisekoittimen avulla. Käsin homma hoituu siten, että annostelet vaikkapa limsapulloon kalsiumhydroksidia ja makeaa vettä. Ravista pulloa niin voimakkaasti että hydroksidi sekoittuu veteen. Anna liukenemattoman hydroksidin valua rauhassa pullon pohjalle ja kaada kirkas neste varovasti toiseen astiaan. Lisää kalkkivesi altaaseen hitaasti.
Mitä on elävä kivi?
Elävä kivi on vaahdottimen ohella parhaita juttuja merivesiakvaariossa. Elävä kivi on palanen ihka oikeaa koralliriuttaa! Elävä kivi on kalkkikiveä, joka on sisältä päin täynnä pieniä reikiä ja käytäviä. Elävää kiveä sinällään on joskus kuolleen korallin rankaa, mutta koska sen mukana siirtyy altaaseen niin paljon elävää elämää, kutsutaan sitä eläväksi kiveksi. Elävä kivi kuljetetaan kaukomailta lentokoneella kauppiaallesi styrox-laatikoissa, jotka pitävät kivet kosteina ja lämpiminä. Näin pyritään pitämään mahdollisimman paljon eliöitä hengissä ja saamaan ne turvallisesti kauppiaan akvaarioon, jossa ne voivat edes hieman huokaista helpotuksesta. Elävä kivi maksaa Suomessa uutena yleensä n. 15-20€ / kg.
Mitä iloa siitä elävästä kivestä on?
Elävä kivi toimii äärimmäisen luonnollisena ja kauniina sisustuksena akvaariolle, tarjoaa kodin ja piilopaikkoja akvaarion asukkaille, tuo mukanaan jos jonkinlaisia liftareita ja toimii biologisena suodattimena.
Kuinka se elävä kivi toimii suodattimena?
Koska elävä kivi on niin huokoista tarjoaa se laajan kasvupinta-alan bakteereille. Nämä bakteerit hajoittavat syömätöntä ruokaa, kalan jätöksiä yms. mitä vaahdottaja ei ehdi nappaamaan. Kivien sisempiin osiin muodostuu hapettomia vyöhykkeitä, joissa tapahtuu denitrifikaatiota.
Mikä on liftari?
Liftari on elävän kiven mukana akvaarioon päässyt eliö. Yleensä elävien kivien mukana tulee laaja kirjo erillaisia matoja, etanoita, kotiloita, pieniä rapuja, koralleja, sieniä, yms. Silloin tällöin mukaan eksyy aika uskomattomia tapauksia. Eräs suomalainen harrastaja sai kivien mukana mureenan! Liftareita saattaa pullahdella esiin kivistä vielä vuodenkin päästä kivien hankkimisesta.
Paljonko minun pitäisi hankkia elävää kiveä?
10-20% altaan tilavuudesta. 100 litraa vettä – 10-20kg elävää kiveä. Huomaa, että tämä pätee vain jos laitat akvaarion täpötäyteen elämää. Voit aivan hyvin laittaa 500 litran akvaarioon 10kg elävää kiveä ja kuormittaa akvaariota kuin se olisi 100 litrainen. Muistathan mitä akvaarion koosta puhuttiin?
Mitä tarkoittaa akvaarion kuormittaminen?
Kun ruokit akvaariosi eläimiä, kuormitat akvaariotasi. Mitä enemmän sinulla on eläimiä (siis muitakin kuin kaloja vaikka ne ovatkin sottapyttyjä), sitä enemmän sinun pitää ruokkia. Mitä enemmän ruokit, sitä enemmän sinun pitää vaahdottaa ja järjestää biologista suodatusta.
Mitä tarkoittaa denitrifikaatio?
Merivesiakvaariossa on paikkoja, joissa ei ole happea laisinkaan. Näillä alueilla asustaa anaeroobisia bakteereita, jotka hallitsevat tempun nimeltä denitrifikaatio. Nämä bakteerit hengittävät syödessään (pitäähän sinunkin hengittää syömisen lisäksi, että pysyisit elävien kirjoissa!) nitraattia (NO3). Jos asiaa vähän yksinkertaistaa, niin denitrifikaatiobakteerit "varastavat" (siis hengittävät) nitraatista hapen ja jäljelle jäänyt typpi liukenee veteen ja vapautuu huoneilmaan. Aika hienoa!
Mikä on DSB?
DSB on lyhenne sanoista Deep Sand Bed eli syvä hiekkapeti. DSB:n ideana on luoda mahdollisimman laajoja anaeroobisia vyöhykkeitä, joissa tapahtuu denitrifikaatiota. Toimiva DSB kuhisee matoja yms. pieneliöitä, jotka kuljettavat ruokaa pinnalta anaeroobisille bakteereille. Madot siis syövät ylemmistä kerroksista kaikenlaista ja anaeroobiset bakteerit pääsevät herkuttelemaan sillä tavaralla, mitä tulee ulos madon toisesta päästä. Kuinka syvä sitten on DSB? Mitään tarkkaa rajaa ei ole, mutta yleinen mielipide lienee jossakin 7 ja 10 cm välimaastossa.
Mitä tarkoittaa bliitsaaminen?
Bliitsaaminen (eng. bleaching) tarkoittaa tapahtumaa, jossa korallin symbioosilevät kuolevat tai vähenevät merkittävästi. Tämä saa aikaan sen, että kudos menettää vaaleanruskean värinsä ja muuttuu valkoiseksi tai hyvin vaaleaksi. Yleensä bliitsaamisen aiheuttaa veden yli 30C asteen lämpötila tai jokin koralleille haitallinen aine akvaariovedessä.
Millaisia eläimiä voin laittaa merivesiakvaarioon?
Vaikka mitä! Parasta merivesiharrastuksessa on monipuolinen eliöstö: kaloja, koralleja, sieniä, merivuokkoja, meritähtiä, katkarapuja, taskurapuja, hummereita, simpukoita, matoja, jne...
Kuinka monta senttiä kalaa voin laittaa xxx litraiseen akvaarioon?
Kaikki laskusäännöt ovat vähän huonoja, koska ne eivät yleensä toimi. Käytä järkeä, suunnittele etukäteen ja kysy kokeneemmilta neuvoja...
Kuinka kalkkivesi tulisi lisätä akvaarioon?
Hiljalleen tiputtamalla. Jos joku tuttusi sattuu työskentelemään terveydenhuoltoalalla, voit kysäistä josko hän voisi hankkia sinulle tippaletkun (joskus joku avaa paketin vahingossa tai pakkaus on rikkoutunut jolloin hyvä tippaletku lentäisi muutoin roskiin). Tippoja saat kyllä aikaiseksi kotikonsteinkin vaikkapa vetämällä silikoni- tai PVC-letkua solmuun tai kuristamalla sitä jollain muulla tapaa.
Mitä vesitestejä minun pitäisi hankkia?
Ainakin kH-, kalsium- ja nitraattitesti olisi hyvä olla olemassa. Myös fosfaatti-, pH- sekä magnesiumtestit ovat hyödyllisiä. Mikäli rahaa ja innostusta riittää voit niin halutessasi seurata myös akvaarion jodi, strontium, ym. arvoja.
Mikä on sopiva lämpötila merivesiakvaariolle?
Suurin piirtein karkeasti ottaen 25-29C astetta. Ei kuitenkaan 30C tai yli, koska niillä nurkilla alkavat korallien symbioosilevät menehtyä ja korallit bliitsaavat. Joidenkin lähteiden mukaan korkeahko lämpötila nopeuttaa korallien kalkkirangan muodostusta. 30C asteen nurkilla keikkuminen kuitenkin lisää riskiä, että jonkin ongelmatilanteen sattuessa (esim. hajonnut tuuletin) allas ns. keittää eli ylittää tuon kriittisen rajan, jonka jälkeen symbioosilevät alkavat siirtyä ajasta ikuisuuteen.
Mistä saan tarkempaa lisätietoa?
Nettilehtiä: Reefkeeping (Etenkin artikkelien ryhmittely aiheryhmittäin voi osoittautua käteväksi. Joitakin Reefkeeping:n artikkeleita on myös suomennettu.), Advanced Aquarist Online, Conscientious Aquarist.
Keskustelupalstoja: Aqua-web, Reefcentral
IRC: #merivesi